Ulkoalueet

Botanian ulkoalueet kattavat siäpihan ja ulkopuutarhan. Ulkoalueella toimii myös Ilmatieteen laitoksen Linnunlahden sääasemaAivan Botanian likeltä löytyy myös Joensuun kaupungin ylläpitämä puulajipuisto. 

Sisäpiha

Kesä aikana kahvion jatkeena toimivalle sisäpihalle on sijoitettu lähinnä eksoottisia, kylmänarkoja koristekasveja, jotka eivät menesty hyvin avoimilla, tuulisilla paikoilla. Sisäpihalta löytyviä kasveja ovat mm. kelta-atsalea (Rhododendron luteum), katsura (Cercidiphyllum japonicum), kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja amurinviini (Vitis amurensis).



Botanian sisäpiha toimii kesäaikaan kahvion jatkeena! (Kuva Markku Huttunen)

Ulkopuutarha

Botanian kasvitieteellisestä ulkopuutarha on jaettu viiteen alueeseen niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Ulkopuutarhasta löytyy oma alue ravintokasveille, maustekasveille, myrkkykasveille, lääkekasveille ja koristekasveille.

Asiakkaat voivat tutustua ulokepuutarhaan Botanian aukioloaikojen puitteissa. Ulkopuutarha on alueena kohtalaisen iso, joten huolehdithan, että poistut alueelta ennen kuin portit sulkeutuvat!

 

Ravintokasvit

Ravintokasvien osastolta löytyvät hedelmä-, marja- ja vihanneskasvit sekä viljat. Osaston tarkoituksena on esitellä vierailijoille ko. kasvit luonnossa ja samalla selvittää vihanneksien ja marjojen sekä muiden kasvien viljelymahdollisuuksia meidän oloissamme. Osastolta löytyy niin tavallisia hyötypuutarhan kasveja kuin erikoisempiakin lajeja, mm. sinappikaali, soijapapu, tyrni, pensasmustikka, pinaattihierakka, durra ja maissi.



Maustekasvit

Maustekasvien osastolla on nähtävänä paljon käyttökelpoisia maustekasveja. Osastolta löytyy tavallisimpia mausteina käytettävistä kasveista mm. mintun eri lajeja, kumina, oregano ja piparjuuri. Joukosta löytyy myös vähemmän tunnetumpia maustekasveja. Harvinaisemmista maustekasveista ovat esillä mm. hilppa, ryytineito ja saflori.

Tiesitkö, että mäkimeiramia (Origanum vulgare) viljellään kotipuutarhoissakin yleisesti. Mäkimeirami on tuttu mauste mm. pizzan päältä, sillä lajike ’Prismaticum’ tunnetaan myös nimellä oregano.



Mäkimeiramia (Origanum vulgare) viljellään kotipuutarhoissakin yleisesti (Kuva Markku Huttunen)


Myrkkykasvit

Myrkkykasviosastolla selviää, mitkä koriste- tai luonnonkasvit ovat myrkyllisiä. Tunnetuimpia osastolta löytyviä myrkkykasveja lienevät kielo, sinivuokko, keltanarsissi ja leinikki. Vähemmän tunnettuja ovat mm. myrkkykatko, näsiä, pahaputki ja rikkasinijuuri.

Suomessa kasvaa alkuperäisinä ja kotiutuneina tulokkaina lukuisia erittäin myrkyllisiä ja vähemmän myrkyllisiä putkilokasvilajeja. Lisäksi Suomesta löytyy myös lukuisa joukko enemmän ja vähemmän myrkyllisiä viljeltyjä koristekasveja.  

Myrkkykasvit on tiedettävä ja tunnettava jokainen erikseen – valitettavasti niillä ei ole yhteisiä tuntomerkkejä. Kaikki eivät edes ole pahanmakuisia. Lisäksi ne jakaantuvat koko kasvi- ja sienikunnan alueelle. Levistä sen sijaan – eräitä sinibakteereja lukuun ottamatta – myrkyllisiä lajeja ei juuri tunneta. Selviä keskittymiä tiettyihin heimoihin on kylläkin havaittavissa. Erityisen runsaasti myrkyllisiä lajeja on leinikki-, koiso-, lilja- ja hernekasveissa.

 


Myrkkykasvit on tunnettava jokainen erikseen, sillä niillä ei ole olemassa yhtenäisiä tuntomerkkejä (kuva Markku Huttunen)

 

Lääkekasvit

Lääkekasvien osasto sisältää erilaisia yrttejä, joita on käytetty tai käytetään vielä tänäkin päivänä lääkkeenä. Aivan mietoja rohtokasveja lukuun ottamatta kasveja ei kuitenkaan kannata ruveta kokeilemaan omin päin. Monet kasvit toimivat pieninä annoksina lääkkeinä, kun taas suurempina annoksina ne ovat jo myrkkyä.

Osastolle on kerätty sekä tavallisempia että vähemmän tunnettuja lääkekasveja. Tavallisimmista kasveista ovat esillä mm. valkosipuli ja monikäyttöisenä lääkekasvina tunnettu sikuri. Vähemmän tunnetuista lääkekasveista esitellään mm. kiiltomalva.



Sikuri (Cichorium intybus) on ikivanha, monikäyttöinen lääkekasvi. 
kuva Markku Huttunen


Koristekasvit

Koristekasvit on esitelty omana osastonaan. Tämän lisäksi niitä on sijoitettu myös kasvihuoneiden ja huoltorakennuksen ympäristöön sekä reuna-alueille. Koristekasvien osastoon kuuluvat kesäkukat, perennat, pensaat ja puut. Osastolta löytyy niin suosittuja koristekasveja kuin erikoisempiakin lajeja. Puutarhassa kasvavat perennoista mm. auringontähti, tillipioni jajapanintatar, pensaista oranssihernepensas, neidonruusu sekä laakakataja ja puista mm. kontortamänty, saarnivaahtera, terijoensalva ja jättituija.

 


Terijoensalva on yksi Botanian puutarhan koristekasveista. Tämän terijoensalavan (Salix fragilis ’Bullata’) rungon ympärysmitta on jo yli kaksi metriä! (Kuva Markku Huttunen)

 

Kasvitieteellinen puisto

Botanian ympärillä Heinäpurontien ja Pyhäselän välissä sijaitsee 73 hehtaarin laajuinen Joensuun kasvitieteellinen puisto, jota on kutsuttu myös Linnunlahden puulajipuistoksi tai yliopiston arboretumiksi. Puisto on hyvin laaja, ja siihen tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa!  

Pääosa arboretumin lajistosta on hankittu Botanian toimesta, mutta puistoa hoitaa ja sen omistaa Joensuun kaupunki. Puulajipuistosta löytyy niin lehti- kuin havupuualueita ja kaunis alppiruusumetsikkö.

 


Puulajipuiston alppiruusumetsikköä, jossa useita marjatanalppiruusulajikkeita (Rhododendron Tigerstedtii-ryhmä).
(Kuva Markku Huttunen) 

Puulajipuistosta löytyvät myös Joensuun yliopiston kunniatohtoreiden vuosina 1989, 2004 ja 2009 istuttamat muistopuut.

 

Puulajipuiston aluekartta

Botania

Heinäpurontie 70
80110, Joensuu

Suljettu muutostöiden takia 1.6 saakka

050 5629 482

Ajo-ohjeet

Map Data
Map data ©2018 Google
Map DataMap data ©2018 Google
Map data ©2018 Google