Tropiikin osasto

Botanian neljästä kasvihuoneesta kaksi on varattu trooppisen ilmaston kasveille. Eri puolilta maailmaa tulevia trooppisen alueen kasveja on esillä ensimmäisessä ja kolmannessa kasvihuoneessa. 

Tropiikin osastolla on erityisen paljon hyöty- ja koristekasveja. Mukana on eksoottisempia tuttavuuksia, mutta myös aivan tavallisia kotonakin viihtyviä lajeja kuten kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis). Trooppisella osastolla viihtyvät tunnetuista hyötykasveista mm. kaakaopuu, guava, karambola, kahvipensas ja banaani. Nuorena ruskealehtinen kaakao (Theobroma cacao, kuva) on tuottanut hedelmiä. Samoin guava (Psidium guajava) ja karambola (Averrhoa carambola) ovat onnistuneet tuottamaan hedelmiä Botanian kasvihuoneessa. Myös kahvipensas (Coffea arabica) tuottaa kohtalaisesti satoa. Banaania (Musa x paradisiaca), maailman suurinta ruohokasvia, viljellään normaalisti kaksivuotisena.


Kaakaon hedelmät kehittyvät suoraan puun runkoon muodostuneista kukista.
Kaakaon hedelmät kehittyvät suoraan puun runkoon muodostuneista kukista. (Kuva Markku A. Huttunen)

Trooppisella osastolla voi ihailla mittavaa orkideakokoelmaa. Pääosin kokoelma on saatu lahjoituksena eläkkeellä olevan lastenlääkäri Mauri Koskelan yli 100 lajia tai lajiketta käsittäneestä kokoelmasta. 

HUOM! Orkideojen sijoituspaikka voi vaihdella Botanialla käynnissä olevin muutostöiden vuoksi!



Botanian mittava orkideakokoelma koostuu pääosin lahjoituksena saaduista kasveista (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Kasvien tuholaistorjunnassa käytetään Botanialla apuna erilaisia biologisia tuholaistorjuntaeliöitä. Valkoiset hahtuvat kasveilla ovat kilpikirvoja syövän amerikankilpikkäpirkon (Cryptolaemus montrouzieri) toukkia. Monia muitakin biologisia tuholaistorjuntaeliöitä tapaa kaikilta osastoilta. Puihin ripustetut muovipotit ja paperipussit on tarkoitettu näiden hyödyllisten pikkupetojen levittämiseen.


Valkoiset hahtuvat kasveilla ovat kilpikirvoja syövän amerikankilpikkäpirkon (Cryptolaemus montrouzieri) toukkia (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Juuso-kakadu

Ensimmäisessä kasvihuoneessa elelee kultatöyhtökakadu Juuso. Juuso syntyi Ruotsin Kristianstadissa noin vuonna 1990. Nimestään huolimatta Juuso on tyttö, nimi vain satuttiin antamaan ennen kuin sukupuoli oli tiedossa. Juuso on oikein puhelias ja sen sanavarasto on aikamoinen. Sen suosikkeja ovat erilaiset tervehdykset ja oman nimensä toistaminen. Juuso ei kykene enää lentämään sillä sen oikea siipi vammautui törmäyksessä, kasvihuoneremontin säikäyttämänä.

Tropiikissa asustaa myös kultatöyhtökakadu Juuso (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Perhoset

Myös perhoset viihtyvät trooppisissa olosuhteissa. Ne lepattelevat Botanialla aivan omassa, kolmannessa kasvihuoneessaan.

Kesällä perhosia on runsaasti, sillä ne lisääntyvät kasvihuoneissa. Talvella perhosia tulee kotelolähetyksinä kahden viikon välein. Perhoset tulevat suurelta perhosfarmilta (Stratford-Upon-Avon Butterfly Farm) Englannista.

 

Naamioritari (Papilio dardanus) on yksi monista Botaniassa nähtävistä perhoslajikkeista (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Botaniassa perhoset lentelevät vapaina yleisön joukossa, ruokailevat kukilla, kirvojen mesikasteella ja lievästi käyneillä hedelmillä. Ne myös munivat sopiville ravintokasveilla, joiden lehtiä munista kuoriutuvat toukat popsivat suuria määriä. Aikanaan toukat koteloituvat, ja tavallisesti muutaman viikon kuluttua uusi sukupolvi perhosia on valmis lentoon.

Botaniassa voit siis tavata perhosten kaikkia elämänvaiheita: munia, eri-ikäisiä toukkia, koteloita ja aikuisia - myös siiviltään epämuodostuneita sekä kuolleita perhosia. Ravinnonsaannista riippuen aikuisten perhosten elinikä vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Toisinaan perhosia jää myös hyödyllisten kasvihuonehämähäkkien (ansaripisarakit, Parasteatoda tepidariorum) saaliiksi, mutta sekin kuuluu asiaan. Myös perhostoukkien riekaleiksi syömät ravintokasvit ovat luonnollinen osa perhosten elämää!

 

Perhosen elämänvaiheet (Kuvat Vilma Lehtovaara ja Markku A. Huttunen)

 

Kuinka toimia perhoshuoneessa:

  • Katse jalkoihin! VARO ettet tallaa lattialla olevien perhosten päälle.
  • Älä koske perhosten siipiin, ne vaurioituvat helposti!
  • Vaatteille, käsivarrelle tai hiuksiin istahtaneen perhosen voi siirtää antamalla sen kävellä sormelle.
  • Älä koske kuolleisiin perhosiin, niissä voi olla faaraomuurahaisia!
  • Sulje ovet nopeasti, etteivät perhoset karkaa muihin huoneisiin!
  • Huoneesta poistuessasi voit pyytää muita poistamaan mahdolliset salamatkustajat selästäsi.
  • Botaniassa saa kuvata! Kuvia julkaistaessa paikka on kuitenkin aina mainittava!

Botania

Heinäpurontie 70
80110, Joensuu

ma - ke, suljettu
to - pe, 14.00 - 20.00
la - su, 10.00 - 18.00

050 5629 482

Ajo-ohjeet

Map Data
Map data ©2018 Google
Map DataMap data ©2018 Google
Map data ©2018 Google