Subtropiikin osasto

Botanian subtrooppisen ilmaston osastolla on edustettuna sekä kesä- että talvisateen kasveja. Molempien alueiden kasvit ovat esillä omilla alueillaan. 

 

Subtrooppisen kesäsateen alue

Subtropiikin kesäsadealueelta löytyy kasvilajeja Aasian, Amerikan ja Australian itärannikoiden nahkealehtisistä kausimetsistä. Tältä alueelta löytyy useita lajeja sitrushedelmiä, silkkiäispensaat, taateliluumu, manteli ja puuvilla.


Botanian subtropiikin kesässadealueella löytyy kasveja Aasian, Amerikan ja Australian mantereilta (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) on maailman vanhimpia puusukuja. Siitä on fossiililöytöjä jo liitukaudelta noin 120 miljoonan vuoden takaa. Puusuvun uskottiin hävinneen maapallolta jo kokonaan, kunnes länsimaiset tutkijat vuosisadan vaihteessa löysivät Pekingistä vielä muutamia Ginkgon taimia. Näistä on pistokasmonistuksella lisätty kasvia niin, että sitä on kaikissa kasvitieteellisissä puutarhoissa ja mm. Italiassa katupuunakin.

Sitruuna (Citrus limon) on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva ainavihanta, piikikäs, 3 – 6 metriä korkeaksi kasvava puu. Sen viljely on levinnyt kaikkiin subtrooppisiin maihin. Kaupallisesti tärkeimmät viljelyalueet ovat Välimeren maat ja Kalifornia. Sitruuna on appelsiinin jälkeen tärkein sitrushedelmä. Hedelmien mehua käytetään yleisesti juomiin, makeisiin ja maustamiseen, ja kuorista saatavaa sitruunaöljyä hajuvesiin ja lääkkeisiin. Hedelmästä saadaan sitruunahapon lisäksi pektiiniä ja öljyä teollisuuden tarpeisiin.

Botanian kasvihuoneessa sitruunat ovat saavuttaneet jopa yli puolen kilon painon!



Sitruuna on yksi Botaniasta löytyvistä sitrushedelmälajikkeista (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Palmukasvit (Arecaceae) ovat hyvin vanha, etupäässä trooppisten alueiden kasviheimo. Joitakin lajeja on levinnyt melko pohjoiseenkin, mutta ne ovat erittäin herkkiä kylmälle, koska palmuilla on vain yksi kasvava silmu varren kärjessä. Kasvupisteen paleltuessa koko kasvi kuolee. Kosteiden trooppisten alueiden asukkaille palmuilla on ollut, ja on yhä, suurempi merkitys kuin ehkä millään muulla kasviheimolla. Niistä saadaan monentyyppistä ravintoa, rakennustarpeita, kuituja, kotitalousesineitä, lääkkeitä jne.

 

Subtrooppisen talvisateen alue

Subtropiikin talvisadealueella on lajeja Välimeren ympäristöstä sekä Etelä-Afrikan, Amerikan ja Australian länsirannikoilta. Lajistosta löytyvät yleiset tyyppikasvit kuten sypressit, oliivi, laakeri, taatelipalmu ja akaasiat. Kirahvin pääravintona ovat akaasian lehdet, vaikka siinä on erittäin terävät piikit. Nuorien versojen piikit ovat kuitenkin aivan pehmeät.

Subtropiikin talvisadealueella viihtyvät mm. ruusu (Rosa sp.), isopunasarja (Clivia miniata), kolibrikukka (Strelitzia reginae), kapmaanluumu (Carissa macrocarpa) ja oleanteri (Nerium oleander).

 


Subtropiikin talvisadeosaston kasvistoa (Kuva Markku A. Huttunen)

 

Talvisadealueelta löytyy myös kokoelma erilaisia lihansyöjäkasveja. Kärpäsloukku (Dionaea muscipula), yökönlehdet (Pinguicula) ja tötterölehdet (Sarracenia) saavat lisäravinteita niiden loukkuihin kiinnijääneistä hyönteisistä.



Tötterölehti (Sarracenia) saa muiden lihansyöjäkasvien tapaan lisäravinteita sen loukkuun juuttuneista hyönteisistä (Kuva Vilma Lehtovaara)

 

Löydät Botanian trooppiselta osastolta myös lihansyöjäkasvien sukuun kuuluvan kannukasvin (Nepenthes sp.).



Kannukasvit ovat lihansyöjäkasvien trooppinen suku (Kuva Vilma Lehtovaara)

 

    Botania

    Heinäpurontie 70
    80110, Joensuu

    Suljettu muutostöiden takia 1.6 saakka

    050 5629 482

    Ajo-ohjeet

    Map Data
    Map data ©2018 Google
    Map DataMap data ©2018 Google
    Map data ©2018 Google