20.08.2019

Botanian viikon 34 kasvi on mansikkaguava (Psidium littorale var. longipes). Se pudottelee kypsiä hedelmiään parhaillaan
Tropiikki -huoneessamme. Hedelmiä löytyy aamuisin lattialta puolesta täyteen tusinaan.

Kotoisin mansikkaguava on Brasiliasta, mutta satoisaa ja helposti viljeltävää pikkupuuta on levitetty laajalti trooppiseen maailmaan. Kasvi tuottaa mukavasti satoa lievästä varjostuksesta ja ajoittaisesta kuivuudesta huolimatta. Pihakasvina mansikkaguavaa suositaan tavallisen eli hedelmäguavan (Guava guajava) kustannuksella, kauniimman ikivihreän lehdistön ja maukkaamman hedelmän takia. Kasvilla ei myöskään ole erityisiä tauti- tai tuholaisongelmia.
Mansikkaguavan sopeutuvuus on paikoittain muodostunut ongelmaksi. Esimerkiksi Havaijilla sitä pidetään haitallisena vieraslajina. Kasvi leviää helposti siemenistä ja juurivesoista.

Mehevät, luumun kokoiset hedelmät maistuvat miellyttävälle, sisältäen mansikkaisen aromin. Kuoren on kuvattu maistuvan ruusun terälehdiltä. Hedelmissä on runsaasti C- ja A-vitamiinia, magnesiumia ja kuituja. Niistä nautitaan tuoreeltaan, mutta myös mehuina, pyreenä ja hillona. Säilömistä helpottaa hedelmien korkea pektiinipitoisuus.

Mansikkaguavan siemeniä ja lehtiä on käytetty luonnonlääketieteessä antiseptisten ja antibakteeristen ominaisuuksien takia. Paahdetuista siemenistä on myös valmistettu kahvin korviketta. Mansikkaguavan nimellä kulkee kaksikin kasvia. Toinen näistä tuottaa keltaisia hedelmiä ja yleisempi nimi sille on sitruunaguava. Joissain kielissä mansikkaguavan nimi viittaa Kiinaan, mutta Brasiliasta kasvi on alunperin kotoisin.


Tilaa Botanian uutiskirje