Aitoviikuna – kulttuurin alku

Asiakaspalvelu Botania

Botanian viikon 16 kasvi on aitoviikuna (Ficus carica). Runsas määrä sen hedelmiä kypsyy vähitellen Subtropiikki-huoneen eteläseinustalla. Kasvi on kesävihanta, joten talveksi se pudottaa lehtensä.Aitoviikunaa pidetään ensimmäisenä viljelykasvina ihmiskunnan historiassa. Jordanin laaksosta Palestiinassa on löydetty viitteitä, että aitoviikunaa on kasvatettu satokasvina 11 400 vuotta sitten. Todisteena viljelystä on puiden partenokarppisuus. Ne ovat siis tuottaneet hedelmää ilman pölytystä. Luonnon aitoviikunat ovat kaksineuvoisia ja niiden pölytyksestä huolehtivat viikunapistiäiset. Partenokarppisia aitoviikunoita on alettu viljellä, kun haluttiin hedelmiä ilman siemeniä ja pistiäisiä!

Aitoviikunan hedelmä on kasvitieteellinen omituisuus. Ne syntyvät suoraan runkoon ja ovat oikeastaan turvonneita kukkalapakoita. Hedelmiä tai ei, kuivattuina ne makeutuvat ja säilyvät pitkään. Se lienee ollut yksi syy aikoinaan viljelemisen aloittamiselle.

Monet viikunat tuottavat kookkaita hedelmiä, mutta vain aitoviikunaa hyödynnetään ja viljellään ravintokasvina. Mutta aitoviikuna on myös ihmishistorian ensimmäinen vaate. Vanha testamentti kertoo, että Aatami ja Eeva verhoutuivat viikunanlehtiin syntiinlankeemuksen jälkeen. Isompia ja pehmeämpiäkin lehtiä paratiisista olisi kai löytynyt, mutta ehkä lehti sopi parhaiten ainakin Aatamin verhoajaksi.

Jordanin laakso sijaitsee keskellä Hedelmällistä puolikuuta. Tuo kuunsirpin muotoinen alue ulottuu Egyptin Niililtä Mesopotamiaan eli Kaksoisvirranmaahan, nykyiseen Irakiin. Sieltä on viljelyskulttuuri saanut alkunsa, mahdollistaen mm. kaupungistumisen, ammattien eriytymisen, korkeamman kulttuurin ja elintason.

Kuva: Ilona Burtsoff