0

Ostoskorisi on tyhjä

26.03.2019

Botanian viikon 13 kasvi on isoposliinikukka (Hoya carnosa). Se on kotoisin Itä-Aasiasta ja Australiasta. Meillä se aloittelee vienoa kukintaansa Perhoshuoneen seinustalla. Kasvi on suosittu huoneköynnöksenä helppoutensa ja tuoksuvan kukintansa ansiosta. Helppouden yksi salaisuus löytyy vahamaisista, hieman kirjavista lehdistä. Korkeutta isoposliinikukalle voi tulla jopa kolme metriä.

Luonnossa posliinikukat ovat useimmiten epifyyttejä, sillä ne kasvavat puiden oksahangoissa. Pieni juuristo ja hyvä vedenpidätyskyky auttavat päällyskasvin elämää. Kotonakin pieni tai oikeastaan ahdas ruukku edesauttavat kukintaa. Isoposliinikukan kotiseutuja ovat alavat tropiikin ja subtropiikin sademetsät. Isoposliinikukka ei ehkä näytä tyypilliseltä sademetsän kasvilta, sillä se on oikeastaan mehikasvi. Sitä pidetään myös puoliparasiittina, sillä sen juuret tunkeutuvat kiipeilyalustana toimivan puun kuoreen, ottaen siltä vettä ja ravinteita.

Posliinikukat ovat Suomessakin perinteisiä huonekasveja. Kaupungeissa niitä kasvatettiin jo 1800-luvulla, maaseudulle ne levisivät 1930-luvulla. Leviämistä edesauttoi kasvien helppo lisääminen taivukkaista ja pistokkaista. Useimmat posliinikukat ovat valkoisia, mutta myös vaaleanpunaisia ja muunkin sävyisiä lajikkeita on saatavilla.


Tilaa Botanian uutiskirje