SITKEÄT SYYLÄKAKTUKSET

6.10.2014 9:29

Paahtavan auringon alla karussa autiomaassa selviävät vain äärimmäisiin oloihin sopeutuneet kasvit. Amerikkalainen kaktuskasvien (Cactaceae) heimo on yksi näistä. Kuivien alueiden kaktusten tuttuja piirteitä ovat piikkien suojaamat mehevät varret, joihin kasvit varastoivat vettä silloin kun harvat sateet tulevat.

Syyläkaktukset (Mammillaria) ovat kaktuskasvien heimon suurimpia sukuja. Lajeja on yli 170 ja siihen kuuluu suuri joukko muunnoksia ja lajikkeita. Useimmat ovat kotoisin Meksikon kuivilta aroseuduilta, osa lajeista kasvaa Yhdysvaltojen lounaisosissa, Karibialla, Kolumbiassa, Venezuelassa, Guatemalassa ja Hondurasissa.

Nimensä mukainen

Carl von Linnén aikoinaan 1700-luvulla nimeämä suku Mammillaria on johdettu latinan nänniä tarkoittavasta sanasta mammilla. Suomalainen nimi, syyläkaktus, on sekin kuvaava. Useimmista muista kaktussuvuista poiketen syyläkaktusten pinta ei ole särmikäs, vaan spiraalin muotoon asettuneiden nystyjen peittämä. Piikit kasvavat nystyjen päistä, nystyjen väleissä taas kasvaa usein karvaa.

Kauniita muotoja ja kukkia

Syyläkaktukset ovat yleisiä huonekasveja ja syitä suosioon on monia. Ne ovat hidaskasvuisia ja pysyvät vuosia kauniin muotoisina, viihtyvät huoneoloissa ja tarvitsevat vain vähän hoitoa. Lisäksi suku on hyvin vaihteleva, keräilykärpäsen puremalle löytyy niin pallomaisia, mätästäviä ja pilarimaisiksi kasvavia lajeja, piikkien muoto ja koko vaihtelee myös suuresti. Kooltaan lajit voivat olla 1-20 cm leveitä ja 1-40 cm korkeita. Kukat ovat yleensä pienet, mutta syyläkaktukset kukkivat jo parivuotiaina oikeissa olosuhteissa. Yleensä kukat ovat väriltään valkoisia tai vaalean keltaisia, joillakin lajeilla myös punaisia ja ne sijaitsevat kehänä varren laella. Kukinnan jälkeen kaktukseen kehittyy punaisia marjoja siemenineen jos pölytys on onnistunut. Siemenet ovat hyvin pieniä ja itävät helposti.

Helppo hoitaa

Syyläkaktuksen hoito on melko yksinkertaista. Aurinkoinen paikka takaa matalan kauniin kasvun, talvella lisävalosta on hyötyä. Keväällä ja kesällä kasvun aikana lämpöä saa olla, mutta talvilepo viileässä, 10-15 asteessa on kukinnan edellytys. Kesällä kaktus viihtyy ulkona suojaisessa paikassa.

Kasvuaikana kastellaan kohtuullisesti, mieluiten aluslautasen kautta imeytettynä noin kerran viikossa, talven lepoaikana hyvin harvoin. Lannoitetta voi antaa muutaman kerran kasvun aikana, talvella ei ollenkaan.  Kaktuksien kasvualustan tulee olla hiekkapitoista ja parhaiten ne viihtyvät pienessä saviruukussa, jossa multa kuivuu nopeasti kastelun jälkeen. Mullan pinnalle voi lisätä kerroksen hiekkaa tai soraa pitämään kaktuksen tyven terveenä. Liiallinen kastelu saa varren tyven helposti mätänemään, ja se on yleisin syy kasvin kuolemaan. Uuteen multaan kaktus istutetaan keväällä, eikä sitä tarvitse välttämättä tehdä joka vuosi.


Kuvissa: Botaniassa ovat esillä mm. kaunis koukkupiikkinen Mammillaria bombycina.

Klikkaa Botania-info


Talvikaudella (1.9.-31.3.)
ma-ti 10-16, ke 10-18, to-pe 10-16
la-su 11-16 

Kesäaikana (1.4.-31.8.)
ma-ti 10-17, ke 10-18, to-pe 10-17
la-su 11-16

Botania on suljettu huoltopäivän vuoksi aina kuun viimeisenä perjantaina.

Heinäpurontie 70, 80110 Joensuu
050 5629 482, toimisto(at)botania.fi

>> aukioloajat, pääsymaksut, sijainti
     
http://vk.com/botania

Ota yhteyttä

Roskapostin välttämiseksi testataan, että viestin lähettäjänä on ihminen.
Kirjoita yhteenlaskun summa: 8+1=