Jättipeikonlehti

14.10.2013 15:27

Lokakuun kuukauden kasvi jättipeikonlehti (Monstera deliciosa) kasvaa ja kukkii komeana keskellä Botanian trooppista osastoa. Kotoisin laji on Väli-Amerikan sademetsistä, jossa tämä roteva köynnös valtavine reikäisine lehtineen kiipeilee puiden runkoja pitkin hämärästä metsänpohjasta valoa kohti.

Varresta riippuu lukuisia sormenpaksuisia ilmajuuria jotka luonnossa auttavat kasvia kiinnittymään isäntäkasvin runkoon ja ne imevät myös kosteutta ilmasta ja maasta. Vasta saavutettuaan tarpeeksi ikää ja kokoa ja päästyään valoon kasvi kykenee kukkimaan. Kukka on tyypillinen vehkakasvin kukinto, puikelo jonka ympärillä on vaalea paksu suojuslehti. Suojuslehti putoaa muutaman päivän kuluttua pois ja puikelosta kypsyy aikanaan vajaan kilon painoinen, 25 senttiä pitkä hedelmä.

Botanialla jättipeikonlehtemme innostui menneenä kesänä tekemään peräti kuusi kukintoa ja niiden kypsymistä saamme odotella ensi syksyyn. Kypsyminen vie todellakin reilun vuoden. Tänä syksynä satoa saimme yhden hedelmän verran, maku on kyllä herkullinen ja hieman ananasta muistuttava, mutta hedelmälihan kalsiumoksalaattikiteet aiheuttavat ikävää kirvelyä suussa. Siksi suositeltavaa olisikin puristaa hedelmä mehuksi. Raaka hedelmä ja samoin koko kasvi ovat myrkylliset. Jättipeikonlehden tieteellinen nimi kuvaa hyvin kasvia: Monstera = peikko, hirviö ja deliciosa = herkullinen.
 
Luonnossa hedelmään kehittyy siemeniä pölyttäjien ansiosta, ja aikanaan siemenet varisevat metsänpohjalle. Erikoista on, että lehdettömät versot alkavat hakeutua kohti pimeintä varjoa. Sillä sieltä todennäköisimmin löytyy puunrunko, ja vasta nyt taimi alkaa hakeutua kohti valoa ja kiipeää runkoa pitkin ylöspäin. Ensimmäiset lehdet kasvavat vasta nyt ja kasvi alkaa valmistaa itselleen ravintoa, tähän asti se on tullut toimeen siemenen vararavinnon turvin. Ensimmäiset lehdet ovat ehyet ja vasta myöhemmin kasvavat tyypilliset liuskoittuneet ja reikäiset suuret lehdet.

Syötävän hedelmän lisäksi jättipeikonlehteä on osattu hyödyntää monin tavoin. Perussa sitkeitä ilmajuuria käytetään köysinä ja Meksikossa niistä punotaan koreja. Meksikossa lehti- tai juuriuutetta juomalla on helpotettu niveltulehduksen oireita ja Martiniquen saarella sitä on käytetty käärmeenpuremien hoitoon. Kaikkialla trooppisilla alueilla se on suosittu koristekasvi, ja Havaijilla jättipeikonlehdestä onkin tullut ongelma sen levitessä liiaksi luontoon tukahduttaen alkuperäistä kasvillisuutta tieltään. Viileämmillä alueilla jättipeikonlehti on suosittu sisätilojen koristekasvi, jolla saadaan helposti trooppista tunnelmaa koteihin ja julkisiin tiloihin.
Jättipeikonlehti on huonekasvina melko helppohoitoinen. Valoisa paikka huoneenlämmössä ja kesäaikaan runsas kastelu ja mieto lannoitus saavat sen viihtymään. Kasvualustan suhteen se ei ole vaatelias.  Kunnon tukikeppi pitää kasvin rennon varren pystyssä ja liian suureksi kasvaneen peikonlehden voi leikata ja latva juurtuu helposti vesiastiassa tai kosteaan multaan ruukutettuna.


Sari Meriläinen

Klikkaa Botania-info


Talvikaudella (1.9.-31.3.)
ma-ti 10-16, ke 10-18, to-pe 10-16
la-su 11-16 

Kesäaikana (1.4.-31.8.)
ma-ti 10-17, ke 10-18, to-pe 10-17
la-su 11-16

Botania on suljettu huoltopäivän vuoksi aina kuun viimeisenä perjantaina.

Heinäpurontie 70, 80110 Joensuu
050 5629 482, toimisto(at)botania.fi

>> aukioloajat, pääsymaksut, sijainti
     
http://vk.com/botania

Ota yhteyttä

Roskapostin välttämiseksi testataan, että viestin lähettäjänä on ihminen.
Kirjoita yhteenlaskun summa: 0+10=